21.6.13

Luonnos kesärunoksi


olet liitutaivas yön oksistossa;
olet oksistossa yön liitutaivas;
teriöittesi himmeä, kuihtunut
ja himmeä kimppu oksistossa
yön oksistossa olet liitutaivas;
yön liitutaivas olet oksistossa;
ja himmeä syreeni; kuihtunut
himmeä kimppu ja taivasliitu
teriöittesi himmeä, oksistossa
liitutaivas, kimppu, teriöittesi
kulunut ja himmeä taivasliitu
oksistossa olet; yön liitutaivas
oksistossa, olet yön taivasliitu
oksistossa, syreeni ja himmeä
kukintosi, himmeä liitutaivas
oksistossa; kulunut taivasliitu
lehvästön siluetti, sileä, luettu


oksistossa kulunut taivaslintu
mitä sinusta on jäljellä aamun
tullen
sitä minusta on jäljellä aamun
tullen
lehvästön sileä luettu himmeä

19.6.13

Fakta

Palvelin ilmavoimissa, enkä ole koskaan lentänyt, siis matkustanut lentokoneella. Olen yhä pikkupoika, kun näen taivaalla koneen; miltei kuin en olisi ennen sellaista nähnyt.

1.6.13

Sisäiskatkelma 2


On hämmentävää ja hieman kiusallista huomata, että kaikkien järkeilykerrosten alta paljastuu banaali (ja silti salaperäinen) oman elävyyden ja elinvoiman pelko. Ihmisvihan ensimmäinen uhri on ihminen itse… Voiko tämän latteammin todeta? Paras on kuitenkin olla siellä, missä pelko ja viha ovat turhia. Siellä on kuitenkin paras olla.

Sisäiskatkelma

On vaarallista lakata uskomasta subjektiivisiin, yksilöllisiin täydellisyyksiin. Eikö Jumala itse ole joko äärettömän persoonallinen tai abstrakti ja irrallinen – siinä, missä äärellisen on tultava, tavalla tai toisella, ennakkoluulonsa uhriksi.