Taide tai kirjallisuus tai jokin

Sen merkitys kasvaa mutta se kasvaa yötä kohti. Yhä epätoivoisemmin se yrittää hoitaa unen virkaa unettomassa maailmassa.

Malli ja oppiminen

Luen unessa monenlaisia kirjoja. Olen lainannut ne kirjastosta. Luen kotona (vanhempani ovat yhä elossa), luen kirjastossa, jonka hyllyt on osittain peitetty vanerilla sisäskeittaustarkoituksiin. Luen esseeteoksen, jossa kommentoidaan huvittuneesti aiemmin lukemaani esseeteosta ja etenkin sen alkupään tekstiä, jonka nimi on suunnilleen ”Yksinkertainen tekoälyelokuvan tekijänoikeusmalli”.

_________________________________

Olen siirtänyt itseilmaisuani liiaksi sosiaaliseen mediaan. Jyrki Pellinen on oikeassa: semmoinen luo estoja. Kokemus puhuu, sepä juuri, muttei missä tai miten tahansa. Minun on palattava muistikirjoihin, tällaisiin julkisiin ja tietenkin yksityisempiin, on palautettava kirjoittamiselle sen omaehtoisuus, sen alkuperäisin velattomuus, jonka aavistan vielä vaivoin ja unen rajamailla.

(Minun on palattava siihen kokemukseen, että olen vähän hölmö, jotta voin edes kysyä tai aavistella syitä.)