On synkkä, hämärä yö

Kirjoitan aforismeja. Niistä uhkaa tulla synkkiä ja hämäriä. Kun yritän kätkeä synkkyyden ja hämäryyden, niistä tulee vielä synkempiä ja hämärämpiä. Toivoisin, että tämä olisi kuva jostain, mutta ikkunan takana on pimeää, eikä siellä näy yhteiskuntaa saati kirjallisuuden arvosteluperusteita vaan kuuluu vain sade; eikä ole sateen vika, jos kuulostan teennäiseltä, ei sen vika, jos haluankin sotkea hienostelevat lauseeni. Sateen vika tämä ei ole.