Supertutkimus-internaatti

Kesällä -91 vietin viikon supertutkimusinternaatissa. Ehkä nimi kirjoitettiin kuten otsikossa, en muista; netistä ei löydy tietoa tästä mystisestä lamavuosien instituutiosta, jonne valittiin lukion matematiikkakilpailussa menestyneitä eri puolelta maata. Pääsimme Otaniemeen Valtion tietokonekeskuksen kuuntelemaan arvovaltaisia luentoja tähtitieteestä, internetistä ja muusta jännittävästä. Muistiini tallentuivat kesäyö Alvarinaukiolla, puiston lamput ja hepokattien sirahdukset. Kurssin kokokohta kohdallani oli se, kun saatoin lukiofysiikan pohjalta huomauttaa proffan selittäneen pallomaisen tähtijoukon osasten sinkoilut väärin! Nyt on mielessä päällimmäisenä se irrationaalisuus, jolla tartuin turvalliseen rationaalisuuden mielikuvaan: menin opiskelemaan Otaniemeen, joskin alaa, joka ei tarjonnut kaipailemaani tieteellisyyttä, ja armeijasta palattuani jämähdin neljäksi vuodeksi samaan asuntolaan, johon minut oli lukioikäisenä majoitettu.