Töölö ja Kallio
Töölö on parhaimmillaan yöllä valaistut ikkunat loivissa kaarteissaan täynnä nuoren kansakunnan toivojen poissaolon esihopperlaista loistetta. Kallio puolestaan päivällä, kun on lämmin ja kivisienistä pusertuu iloa, joka valuu laaksoihin.
3 kommenttia:
kivisienistä?
Vrt. pesusieni.
Tölika tai Tölikkä oli hienostokaupunginosa: villat ja kivitalot olivat rakennettu tilaa tarvitseville. Siellä oppii aristokratian ajattelun, mikäli osaa erottaa mikä on oikea aristokratia ja mikä on falski kopiointi.
Kalliossa, Sörkassa ja Vallilassa kukaan ei ruotsia uskaltanut puhua ja sieltä lähti uusi stadilaisfiilis kasvamaan. Stadin kundit ja friidut saivat sisärenkaansa täältä. Se sisärengas on kestävämpi kuin tölikan leidien sisärengas, jonka ulkorengas sen sijaan oli hiljaisempi ja talvea kestävämpi. Kalliolaisten ulkorenkaat olivat halvasta kumista ja puhki aina vähän väliin. Mut purukumilla saatiin holet kii.
Stadilaisen kyky selviytyä oli siksi parempi vaikka tölikkä antoi paremman suojan.
God I love this city. Minussa on näet molempia: Mamma asui Messeniuksenkadulla lapsena (ja niillä nurkilla, myös Tavastjernan kadulla ja faijan suku tulee Sörkasta ja Kalliosta ja faija asui Korkeavuorenkadulla in between.
Tästä kombinaatiosta tuli sisä-ja ulkorenkaaltaan aika vahva: minä.
Minä olen vain vanha: muuten olen nuori. Kuin sinä.
Lähetä kommentti