Öisistä muistiinpanoista
Nyt saa oppia, entä sitten?
Minkä tietopuhe peittää, mihin ikään asti? Olemmeko palaamassa valtayhteiskuntaan?
Mikä on aitoa skeptisyyttä, mikä itsesensuuria? Lamautinpas itseni, kun opin viisastelemaan ja penäämään tietoa. Mutten riittävän kätevästi.
Kysyessään on eniten yksin. Pälyillessään näyttää sen. Vielä yksinäisempää on koettaa vastata itse.
Kirjoittajan täytyy olla avoimesti hullu, sivu suun auki, muu ei auta.
3 kommenttia:
Olemmeko koskaan poistuneet valtayhteiskunnasta?
Niinpä niin.
Fabre d'Olivetin mukaan skepsismiä on kahta lajia: terapiaa ja filosofiaa.
Filosofian voi tunnistaa kysymällä, uskooko skeptikko skeptisyyden kohteen ja sen vastakohdan välillä olevan eroa.
Moderneissa länsimaissa skeptisyydestä näyttäisi olevan kolmas muoto. Siinä skepsismi on defenssi, jolla puolustetaan olemassaolevia uskomuksia.
Tällaisen skeptikon mukaan joistain asioista ei voi sanoa mitään, ja hän soveltaa näihin asioihin skepsismiä filosofiana. Toisaalta hän ei sovella sitä saman asian vastakohtaan. Skepsismin defenssinä voi tunnistaa tästä ristiriidasta.
Lähetä kommentti