Itseapua snobeille 1
Tahtoisinpa tietää, millaisia filosofisia analyyseja itseluottamuksesta tai itseluottamuksen käsitteestä on kirjoitettu. Onko itseluottamusta yritettykään verrata empiiriseen tietoon; onko sen perustana olevan päättelyn periaatteita koetettu systemaattisesti eritellä tieteenfilosofiasta tutuin käsittein? Koetin hakea tietoa verkosta: Fraasi "epistemologinen itseluottamus" löytyy monesta artikkelista, mutta itseluottamuksen epistemologiasta ei puhuta mitään. Itseluottamuksen logiikkaakaan ei näemmä tutkita. Lähimmäksi aihepiirin ydintä paasee kaikenlainen nolostuttavan epätieteellinen ja tarkoitushakuinen personal development -kirjallisuus. Tällainenhan on todellinen uhka itseluottamukselle!
5 kommenttia:
Liittyisikö attribuutioteoria tähän mitenkään?
Kiitoksia. En muista törmänneeni käsitteeseen aiemmin. Kyse näyttäisi olevan tutusta psykologisesta selitysmallista, jota en halua kiistää. Teoria vaikuttaa kovin simplistiseltä ja pintapuoliselta, mutta sen selitysvoima voi olla suuri...
Itselläni ainakin on taipumus attribuoida epäonnistumiset itseeni – ei ainoastaan tapahtuneet, vaan periaatteessa kaikki kuviteltavissa olevat ja ylipäätään mahdolliset. Kyse on lopultakin itseriittoisuusfantasiasta: ajatus ulkoisen todellisuuden armoilla olemisesta on itsesyytöksiäkin tuskaisampi.
Olisin voinut itse esittää täsmälleen saman analyysin. Teoria on varsin tylsä, mutta uskon siihen etteivät ihmisen käyttäytymistä tilastollisesti hyvin selittävät teoriat luultavasti ole kovin mielenkiintoisia.
Ihmisyydessä on niin paljon nisäkkäänä olemista ja sen päälle yksinkertaista sosiaalista oppimista että mutkikkaammat teoriat saavat harvemmin tutkimuksissa validiteettia kun muuttujien määrä on liian suuri.
Aivan. Toisaalta, eikö meillä pitäisi olla behavioraalis-tilastollisen teorian lisäksi myös jonkinlainen kognitiivinen malli ja lisäksi käsitteellinen ja kenties normatiivinen (lähinnä siis ajan takaa epistemologista tai kvasiepistemologista näkökulmaa) analyysi/teoria?
Toisin sanoen: psykologithan ajattelevat asiasta tietyllä tavalla, mutta mikseivät filosofit ajattele siitä mitenkään? :)
Lähetä kommentti