24.9.07

Voimatta 2

Tässä maailmassa on harvoja asioita matematiikan lisäksi, joihin uskon, matematiikan ja rakkauden. Kumpaankaan en ole uskaltanut uskoa kunnolla.

Kaikki kiinteä sublimoituu?

Päinvastoin kuin Protagoras ajatteli, kaikki asiat yhdessä ja erikseen ovat ihmisen mitta, ja olisi epäreilua antaa amatööreille erivapauksia.

Ajattelenko liian abstraktisti? Näin masennun, liki huomaamatta. Aamu-usva peittää auringon siinä missä Carpentarian lahden vyörypilvikin.

Kaiken työn mieli on vastata ihmisen tarpeisiin, ja kaiken muun elollisen. Yritän muistaa tämän. Työn psykologiasta ja filosofiasta ei tarvitse sanoa muuta.

4 kommenttia:

Homo Garrulus kirjoitti...

nyt kannattaa, minäkin uskon juuri niihin kahteen mutta erikseen eivät ole juuri mitään -

jari kirjoitti...

Tuollaiseen haihatteluun, johon toki itsekin olen valitettavasti erittäin taipuvainen, auttaa parhaiten burleski henkisyyden kieltäminen. Esine on esine on esine.

Timo kirjoitti...

Enpä tiedä, kuulostaa sanamagialta.

pikku printti kirjoitti...

Matematiikan ja rakkauden yhdistää esimerkiksi Drunvalo Melchizedek (mm. Elämän kukan salaisuus, osat 1. ja 2.)..

Kaikkea hyvää!