Katkelma sähköpostiviestistä, jota en ilmeisesti koskaan saanut valmiiksi
Kun kuulen tai kuvittelen tällaisia vaatimuksia, minussa herää uhma: Miksi selkeä ero tulisi tehdä, jos selkeää eroa ei ole? Jos et ole teoreettisen toiminnan päämäärien suhteen puhdas idealisti vaan esim. ajattelet, että tutkimuksen tulisi on "vakavasti otettavaa", niin eikö olisi selkeämpää puhua teorian ja käytännön eron sijasta ammatillisen ja ei-ammatillisen erosta. Onhan ammatillinen intellektuaalinen toiminta useinkin ei-ammatillista käytännöllisempää sikäli, että se on aina jonkinlaiseen päämäärärationaalisuuteen ja pragmaattiseen järjestykseen sitoutunutta.
Vanhan rikkinäisen tietokoneeni (1997-2003) kiintolevy olisi aika pelastaa. Sille on tallentunut kokemuksia, joista voisin ottaa opikseni. Toivottavasti jotain riittäisi jaettavaksikin. Nyt käsilläni on vain fragmentteja, epäonnistuneen tiedonsiirtoyrityksen tuloksia.
2 kommenttia:
Tuo uusi jako on silti tärkeä; etkö voisi kategorisoida sana teoria ja sana käytäntö myös trial-and-errorin mukaan: kaikki pitää ensin olla kokeiltu ja sen takia sitä voi teoreettisesti ymmärtää. Tämä oli Kolbinkin mielestä oppimisen reitti.
Ensin pitäisi selvittää, yritysten ja erehdysten kautta hyvinkin, mistä puhutaan.
Lähetä kommentti