12.4.16

Eilinen melankolia

…tätä onnettomuuden tuntoa, jonka selittää vain onni.

Tätä muotoa, joka on asian itsensä muoto olion edessä.

[…]

Nämä suuret ideat, joihin nuoret tahtovat vihkiytyä, ja tämä kompromissien promiskuiteetti, jota nimitetään sivilisaatioksi.

Tiedolliset arvot, kuten selitysvoimat, ja muut tiedon varaan lasketut arvot.

Saatan tarkkailla ihmistä ja kieltä. Kirjani ovat hujan hajan, kotini tuntuu vieraalta.



Tahtoni tahtoa sitä mitä muutkin on vahva, mutta tuskin tarpeeksi. Entä sitten, samaa kuin ennen

kaikkea.

Ei kommentteja: