31.10.11

Esipuheterapiaa

"Tämä" on runouden klisee, joka viittaa tässä kliseisesti itseensä; on toisinaan vapauttavaa kiemurrella kiusaantuneesti yhdessä. Tässä. Tämä on tuskailun rituaali. Tämä on kaunis tapa.

Tällöin ja tällöin tämä lankeaa kirjoitettavaksi.

Tämä on rakenneteoria, tämä on pleonasmi, tämä on määrätty virheellisyys & tämä on tätä koskeva odotus:





sinun on kerättävä merkitystä

kartoitetusta

piirrettävä viivoja kirjainten välille ja kansien läpi, kunnes saatat tunnistaa kuvasi. Enempään et pysty.





Tai vähempään, koska rajasit koko ajan, rajasi

ja esitit sitten esitietoista. Etkö esittänyt?

Tarkoititko todella tosiasioita?





Kumpi kiusaa enemmän, tahaton parodia vai huonosti harkittu sarkasmi?

Eikä tämä ole väärin. Eikö tämä ole väärin?

Tämä, särkyneiden sydänten värinäkö?





Älykön tai näyttelijän epäkiitollinen tehtävä on esittää suuria ristiriitoja. Niin suuria, että suurinkin yleisö kumoutuu.

Kiinnitin huomiota. Liima valui ja venyy säikeiksi.

Kiinnitin huomiota liian pitkään, liiaksi huolella.

25.10.11

Hitausfragmentti


Entä jos lukija onkin suunnattoman hidas

jos on
lopulta lainassa

Ajatus itse,

tuskan tuolla puolen vai takana?

Sanonnat, nunnat.





Tarvitsen hitautta, kenties

rauhallisen kumppanin.


Mitään en kadu kuin hätäisiä

luokitteluja, varomattomia

ohituksia,

joissa olisi voinut käydä miten

tahansa ja taatusti kävikin.





Mustavalkoiset ohi kulkevat

24.10.11

Syksyinen sarja, joka ei aivan ehtinyt aforismiantologiaan*

Puumajat maatuvat.

Mäkituvat maatuvat.

Maatilat maatuvat.

Puutuvat. Maatuvat.

Esi-isät yhä maakuopissaan, suurjuoksijat lähtö-



*