Avaraa joulua!

Aavistuksen liioitteleva

Mihin oikeastaan perustuu prosaistien, journalistien, tutkijoiden ym. rohkeus kirjoittaa toisista ihmisistä, kuvitteellisista tai todellisista? Minulta se puuttuu.

Sinä katoat minun ajatusteni meluun, minä hukun sinun ajatustesi hyökyyn. Siinä kokemukseni sosiaalisesta, hyvässä ja pahassa. Mitkään hahmot, mitkään toimivat pienoismallit eivät kestä tätä höykytystä, joka huumaa salakavalasti ja uhkaa jähmettää sinut ja minut muistojen suolapatsaiksi.

Muisto

vitriinejä, olivatko ne kiviä vai sittenkin hyönteisiä

fossiileja

niitäkö

muistan huoneiston, se oli suuri ja hämärä

toisessa rivitalossa matalan nummen laidalla

Chaplin läikehti televisiossa

juoksuhaudoissa

Yöfragmentti

Missä on järki kaikkien järjeksi luultujen invalidisoivien velvoitteiden, pakkomielteiden ja banaliteettien joukossa? Jossain vaiheessa eloaan sitä saattaa löytää itsensä kultaisen keskitien tuntumasta ilman ainuttakaan tienpenkan pelkoa älyllisempää tai sitovampaa perustetta.

Toinen aamufragmentti

Näen tahon abstraktiona, periaatteen kaavussa, jotta voin kokea olevani vapaa. Tässäpä tämä, pronoidi – ei vaan piiloparanoidi – älyllistys, vanha virhe. Vielä tiiviimmin: olen puhtaaksi viljelty. 'Idealisti' on liian vaikea sana.

Aamufragmentti

Taho odottaa tekstiä. Teksti asettaa omat lakinsa. Sielu irtoaa ruumiista ja tekee siitä kuvansa.

Taho on heikko. Uskon sen uskovan minuun. Uskon sen puolesta. Yleisö liikehtii niin levottomasti, että sen kokoa on vaikea arvioida. Minä liikehdin niin levottomasti, että kokoani on vaikea arvioida,

Like
Like
Love
Haha
Wow
Sad
Angry
CommentShare
1Jouni Teittinen
Comments
Timo Salo
Timo Salo niin, tarkoitan merkitystä mutta pelkään, että tarkoitan odotusta.
Like · Reply · Just now · Edited

Pölyinen pyhähuomen

Hegemoninenkin säätyhyve on vain säätyhyve, ei universaali arvo. Johtuisipa onnettomuutemme aina ja kaikkialla tästä.

Abstraktio kultaa muistot.

Vappuaatto

Nyt se tapahtui: olen niin vieraantunut, että muistin arkkitehtien perinteisen kokoontumispaikankin väärin. Haalarit suojasivat ihmislihan hentoja silmuja. Uspenskin katedraali ja koko Katajanokka kimmelsi.

Eräs ystävällinen turisti oli salaa ottanut hassun valokuvan minusta suihkulähdettä vasten ja tuli näyttämään sitä.

Eilinen melankolia

…tätä onnettomuuden tuntoa, jonka selittää vain onni.

Tätä muotoa, joka on asian itsensä muoto olion edessä.

[…]

Nämä suuret ideat, joihin nuoret tahtovat vihkiytyä, ja tämä kompromissien promiskuiteetti, jota nimitetään sivilisaatioksi.

Tiedolliset arvot, kuten selitysvoimat, ja muut tiedon varaan lasketut arvot.

Saatan tarkkailla ihmistä ja kieltä. Kirjani ovat hujan hajan, kotini tuntuu vieraalta.



Tahtoni tahtoa sitä mitä muutkin on vahva, mutta tuskin tarpeeksi. Entä sitten, samaa kuin ennen

kaikkea.

Päivänpaisteisen unen jälkeen

Oppi koskee mittasuhteita, mahti mittakaavaa.

Jossain olennaisessa mielessä olen yhä lapsi. Ajattelen kieli ulkona.

Sa'ani

Mieleni tekevi, minun kieleni,

mieleni minut tekevi. Mieleni

tekevi kieleni, minun mieleni,
minut, minun tekevi, mieleni.