21.6.13

Luonnos kesärunoksi


olet liitutaivas yön oksistossa;
olet oksistossa yön liitutaivas;
teriöittesi himmeä, kuihtunut
ja himmeä kimppu oksistossa
yön oksistossa olet liitutaivas;
yön liitutaivas olet oksistossa;
ja himmeä syreeni; kuihtunut
himmeä kimppu ja taivasliitu
teriöittesi himmeä, oksistossa
liitutaivas, kimppu, teriöittesi
kulunut ja himmeä taivasliitu
oksistossa olet; yön liitutaivas
oksistossa, olet yön taivasliitu
oksistossa, syreeni ja himmeä
kukintosi, himmeä liitutaivas
oksistossa; kulunut taivasliitu
lehvästön siluetti, sileä, luettu


oksistossa kulunut taivaslintu
mitä sinusta on jäljellä aamun
tullen
sitä minusta on jäljellä aamun
tullen
lehvästön sileä luettu himmeä

2 kommenttia:

pas kirjoitti...

Olipas tämä, kesäisyyttä omimmillaan, rytmi huima, konstailematon, hienoa toiston ja variaation leikkiä. Tulee mieleen Väinö Kirstinän runousoppi: kirjoita aisteille.

Timo kirjoitti...

Kiitos! Olen huomannut, että metodinen kirjoittaminen saattaa vapauttaa (jopa) kaltaiseni neurootikon (jopa) aistimaan.