Kansanlaulusta

Tuuli se taivutti koivunlarvan;

----

Nyt

mua vierähän linnasta linnaan

on runoilijan tunnuskokemus;

tuulen taivuttama tunnuslause 

tunnustus. Helppoa olisi paeta

tunnustaa ja vaivatta vapautua

kirjoittamalla tiilenpäihin kun

jokaikisestä aukeaa salaluukku

uuteen selliin, pakenisin, S.J.L

mitä aion tehdä naapurisellissä

joka ei ole naapurin, jota ei ole

älä naura olisin vapaamielinen

ellei vapautusyritys tarkoittaisi

kummitusjunaista kiertoajelua

mielen toisinnoissa kytketyissä

kaksissa kahlehissa, kätketyissä

vankiluolissa kantaen kahlehia
----

likaisena, nöyryytettynä sallin
metaforien liimautua toisiinsa: