25.7.10

Astelin ympäri

Lause kerrallaan etenen väistämättä perääntymättä.

Kirjoittaminen ja matkustaminen ovat minulle miltei liikaa. Käyttäytyminen vieraiden pilvien, silmien alla.

Täälläolon tutkaimella.

Pakahtuvat, järjestään. Tuntevat järjestelmän edun.

Ulkonaliikkumiskielto, sitä on masennus.

Kävelen siis ajattelen siis kävelen yhä kauemmaksi.

Näin voin jatkaa näin en voi jatkaa näin voin jatkaa.

1 kommentti:

Eljas Verve kirjoitti...

En ole tullut ajatelleeksi kävelyäviiem aikoina noin tavattoman terapeuttisena - ehkä johtuu siitä että mukana alati kulkevat koira(t)vievät liiaksi huomiotani itse teolta

mutta kelluin yks päivä meressä, kannattaa kokeilla...