Olette ehkä kuulleet huhuja
Toiset leikkivät korteilla, minä rakentelen anagrammiepiikkaa:
turussa romanttinen kaukasia
nuoska tarttuu armeniassakin
julkinen pöytälaatikko ja sielupuolen päiväkirja; aiemmin Aika ja minä
Toiset leikkivät korteilla, minä rakentelen anagrammiepiikkaa:
turussa romanttinen kaukasia
nuoska tarttuu armeniassakin
Timo
14.30
0
kommentoi
Tarvitsen piilopaikan, jossa voin kävellä riuskoin askelin edestakaisin.
Tarvitsen muistikammion, jossa otan vastaan sanat ja asiat kuin itsenäisyyspäivän vastaanotolle saapuvat arvovieraat, jonoon järjestyneinä.
Tarvitsen sinut, tulileimasimeni. Vai teeskentelenkö sittenkin, sillä en hallitse sinua.
Tässä puhuja puhuttelee ihannekohdettaan. Miksi häilyt, miksi tunteeni tarkentuvat kauas.
On vaarallista lakata uskomasta subjektiivisiin, yksilöllisiin täydellisyyksiin. Eikö Jumala itse ole joko äärettömän persoonallinen tai abstrakti ja irrallinen – siinä, missä äärellisen on tultava, tavalla tai toisella, ennakkoluulonsa uhriksi.
Konenerous nupullaan värssyä kasvavassa kedossa:
yours is the earth and everything in it[Karri Kokolle kiitos linkistä.]
Hey everybody. How y'all making it?
Within a project of reality
Remember love, remember you and me
Säännöllisyys jakautuu: periaate ja aistimus.
Ja teon tapainen, minusta ja sinusta.
Miltä suorakulmaisuus tuntuu. Miten tämä osoitetaan geometriassa. Klassisessa ja modernissa.
Katson kelloa, sinua. Musiikki soi. Eivät ne ole symmetriaryhmien formaaleja ominaisuuksia, jotka minuun vaikuttavat, sikäli kuin ymmärrän.
Olisi intelligiibeliä, jos olisi. Olen kiipelissä.
Koska on jaloa ja kunniakasta ymmärtää väärin.
Timo
11.28
0
kommentoi
Ei ylevyyttä ilman etäisyyttä.
Ei kaukomaita, ei kaihoa!
Matkat taittuvat, sortuvat niskaamme.
Aikuisten maailma on kaukainen. Miten se muuten olisi kiinnostava?
Jos elät kielletystä hedelmästä, älä syö sitä.
Sivistys[ihanne]? Pehmeä lasku.
Vilpitön sana on rakkaudenosoitus, rakkaus maailman mahdottomuuden.