Sumupakkanen kuuraa kuuraa
puhtaaksi sillä lumi on enkeli
ja jää veden ylempi sääty
aatelisto, vaateparsi joka verhoaa
maan takaliston pyöreäksi kauniiksi
ihmisen mielestä
ihmisestä huolimatta
silmissä
ripsen jäätyminen hätäännyttää
hetken
lasiaiskellujat liehuvat
valaistut sumupilvet vaikuttavat
revontulilta
mutta eivät ole!
maailmalliset sähkövalot, kosteus
panssaroidut petäjät
surupuut morsiuspuut
hopeakäätyiset koivut
helmipuut, puuttuva kuu
ja yön yksinäinen sammal.
Tapaninyönä, tuolloin valottomalla vastarannalla, näin taivaalla Seimen, jota en tuntenut; epäilin komeetaksi.
(jollaisia saisi taas näkyä, komeettoja, niin kuin 90-luvulla, jonka huippukohdiksi ne taisivat jäädä)
Yritän vielä saada aikaan merkinnän tai pari ennen nollakymmenluvun vihoviimeistä ajastaikaa, mutta nyt olen raukea ja todella helpottunut: sain vuoden välttämättömimmän hoidetuksi.
(enkä viittaa tässä tähän merkintään)
Eilen oli hyvä pilvipäivä. Kun näin ensimmäisen kuvan erikoiset muodostelmat, tartuin kameraan ja kamera pysyi kourassa, katse taivaalla.
